Pohjoismaiden on jo pitkään tiedetty olevan monen kulttuurielämän edelläkävijä – mutta menestystämme video- ja tietokonepelien luomisessa on vasta alettu huomata. Esimerkkinä voimme nostaa tanskalaisen IO Interactiven uraauurtavan Hitman-pelisarjan, joka lanseerattiin vuonna 2000. Tai maailmankuuluista Battlefield-peleistä, joita DICE on kehittänyt Ruotsissa viimeisen 15 vuoden ajan. Mutta kun maailma alkaa kiinnittää yhä enemmän huomiota video- ja tietokonepeleihin, pohjoismaiset saavutukset tällä alalla tunnustetaan.
Eve Online
Islantilainen avaruuseepos Eve Online tuntuu kuin se olisi aina ollut olemassa. Vuoden 2003 julkaisunsa jälkeen peliin on päivitetty yli 40 lisäosapakettia – joita voisi verrata televisiosarjaan, jossa on 40 tuotantokautta. Peli on niin sanottu “Massiivisen moninpelin online-roolipeli”, joka on genre, joka tunnetaan parhaiten World of Warcraftista.
Ero näiden kahden tittelin välillä on ensisijaisesti se, mihin maailmaan ne asettuvat – mutta myös se, mitä mahdollisuuksia pelaajille annetaan vaikuttaa ympäristöönsä. Even todella suuret pelaajaryhmät muodostavat mahtavia liittoutumia käydäkseen sotaa muita vastaan tai luodakseen taloudellista muutosta, joka muokkaa tehokkaasti koko pelin sisäistä markkinaa.
Olen vain viettänyt muutaman tunnin tutkien Eevan valtavaa universumia, mikä ei ole mitään verrattuna siihen aikaan, jonka muut ovat omistaneet. Mutta se on peli, josta nautin aina lukemisesta – kuten silloin, kun kilpailija varastaa megalaivan kuukausia kestäneen liittoutuman rakentamisen jälkeen.
Cities: Skylines
Colossal Order Tampereelta on studio tämän “city builder” -pelin takana, ja siltä se kuulostaakin. Lintuperspektiivistä katsottuna pelaaja rakentaa taloja, teollisuusalueita, bussireittejä ja varmistaa, että kaupungissa on tarpeeksi vettä ja sähköä – ja paljon muuta.
Tämä genre liittyy voimakkaimmin SimCity-sarjaan, mutta sen viimeisin jatko-osa ei saanut kriitikoilta hyvää palautetta, toisin kuin kolikkopelit ilmaiskierrokset. Tämän jatko-osan epäonnistuminen antoi kuitenkin Colossal Orderin rohkeutta antaa genrelle pyörteitä, ja tuloksena oli Cities: Skylines. Peli oli kaupallinen menestys, ja myönnän onneksi viettäneeni lukemattomia tunteja metrojen optimointiin, puiden istuttamiseen ja yrittäessäni pitää kansalaiseni onnellisina.
Owlboy
Owlboy, jota on kehittänyt huikeat yhdeksän vuotta pieni itsenäinen studio Bergenin kaupungissa Norjassa, on tarinavetoinen tasohyppelypeli 2D:ssä. Pelaaja ohjaa Otusta, jolla on lentovoima. Tämä voima sekä pelin monien sivuhahmojen hänelle tarjoamat voimat auttavat häntä selviytymään.
Owlboy, joka on ollut toivelistallani jonkin aikaa, kiinnitti huomioni ensin retro-estetiikallaan, jota kehittäjät kutsuvat itse “Hi-Bitiksi”. Se muistuttaa 90-luvun Super Nintendo -aikakauden pelejä 8- ja 16-bittisillä grafiikoillaan, mutta sillä on mahdollisuus näyttää paljon (monia!) enemmän pikseleitä. Sitä on vaikea kuvailla, mutta alla oleva kuva saattaa antaa käsityksen siitä, miltä se kaikki näyttää.
Clustertruck
Kirjoittaessani video- ja tietokonepelien veteraanina olen pelannut monia pelejä. Satoja niitä. Siksi en juuri koskaan käynnistä uutta peliä enkä jotenkin tunnista heti konseptia enkä tiedä melko paljon mitä odottaa. Ehkä siksi rakastuin ruotsalaisen Landfall Gamesin villiin ja täysin ainutlaatuiseen Clustertruckiin.
Idea on yksinkertainen. Noin viisikymmentä hallitsematonta kuorma-autoa ajaa vastakkain esteiden miinakentän läpi, jotka törmäävät ja kääntävät ajoneuvoja. Pelaajana sinun täytyy hypätä kuorma-auton katolta kuorma-auton katolle päästäksesi maaliin putoamatta maahan. Kurssit vaihtelevat teemaltaan ja esittelevät jatkuvasti uusia ansoja sinulle ja kuorma-autoille, joihin voit pudota. Refleksejäsi testataan jatkuvasti – ja usko minua – epäonnistut yhä uudelleen ja uudelleen. Mutta Clustertruckin tason läpi pääsemisen kiire on lyömätön.
